Työvoimatoimiston tehtävänä on huolehtia siitä, että avoimet työpaikat täyttyvät nopeasti ja laadukkaasti ja että työnantajat saavat nopeasti itselleen sopivan työntekijän. Julkisen työnvälityksen lisäksi voivat työtä välittää myös eri yhteisöt, työvoiman vuokrausliikkeet tai yksityiset henkilöt, mutta ne eivät saa ottaa työnhakijalta maksua työnvälityksestä.
Työvoimatoimistot ovat auki valtion virastojen aukioloaikoina. Joillakin paikkakunnilla työvoimatoimistoilla voi olla laajennettuja aukioloaikoja.
Jos haluat saada henkilökohtaista palvelua, rekisteröidy työnhakijaksi www.mol.fi -palvelun työnhakulomake -sivulla. Työnhakijaksi voi rekisteröityä myös työssä oleva henkilö, joka haluaa vaihtaa työpaikkaa. Koulutus- ja ammattitietopalvelua ja ammatinvalinta- ja urasuunnittelua voi käyttää ilmoittautumatta työnhakijaksi.
Työnvälitys
Työnvälityksessä työvoimaneuvoja auttaa asiakasta kaikessa työnhakuun liittyvässä.. Palvelu perustuu asiakkaan ja neuvojan väliseen henkilökohtaiseen keskusteluun, jossa selvitetään asiakkaan toiveet, odotukset ja mahdollisuudet sekä palvelutarve. Työvoimaneuvoja auttaa sinua jäsentämään ja arvioimaan tilannettasi ja tekemään työhakusuunnitelman.
Kaikki työnantajat eivät halua julkistaa avoimia paikkoja, vaan he haluavat, että työvoimaneuvoja etsii riittävän määrän sopivia ehdokkaita ja esittelee heidät työnantajalle. Kun olet kirjoittautunut työnhakijaksi, sinut otetaan huomioon etsittäessä sopivia ehdokkaita avoimiin työpaikkoihin.
Työnvälityksessä on koko maan avoimet paikat ja sen välityksellä voit hakea työtä myös toiselta paikkakunnalta. Jos olet työtön tai olet joutumassa työttömäksi, voi työvoimatoimisto korvata matkakulusi, kun menet Suomessa työhönottohaastatteluun, tutustumaan työpaikkaan, neuvottelemaan työsopimuksesta tai uuteen työpaikkaan. Kysy korvausta työvoimatoimistosta ennen matkaa.
työnvälitys, liikkuvuusavustus
Työnhakuvalmennus ja työnhakuklubit
Tunnetko vahvuutesi? Tiedätkö, missä olet hyvä? Haluatko harjoitella erilaisia työnhakutilanteita tai kehittää työpaikkahakemustasi? Tiedätkö, miten työmarkkinat toimivat ja millaisia osaajia työnantajat etsivät? Tarvitsetko tukea työnhakuusi? Kaikissa työvoimatoimistoissa on tarjolla työnhakuvalmennusta, joissa voi harjoitella erilaisia työnhakuun liittyviä asioita. Työnhakuvalmennus on kurssimuotoista ja se kestää yleensä 5-10 päivää. Se voi sisältää ohjatun lähityöskentelyn lisäksi etätyöskentelyjaksoja.
Työnhakuklubi on työnhakuvalmennusta, joka koostuu viikoittain toistuvista ryhmätapaamisista. Klubissa työnhakija hakee itselleen työtä vetäjän ja muun ryhmän tukemana. Klubi tarjoaa työnhaussa tarvittavia apuvälineitä (mm. kirjekuoria, postimerkkejä, puhelimen ja Internetin käyttömahdollisuuden) ja paikan, jossa voi etsiä työpaikkoja eri lähteistä ja kirjoittaa työhakemuksia.
Työllistyvyyttä edistävät tuet
Jos työnhakijalle ei avoimilta työmarkkinoilta löydy työtä ja jos häntä ei ole voitu ohjata työnsaantia edistävään koulutukseen, työvoimatoimisto voi myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin palkkatukea. Tuki myönnetään työsuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Tukityön avulla pyritään työllistämään ensisijassa pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria, alle 25-vuotiaita sekä työttömiä, joita uhkaa syrjäytyminen työmarkkinoilta. Tukea voidaan kerrallaan myöntää enintään 10 kuukaudeksi, keskimääräinen tukijakso on valtion talousarviosta johtuvista syistä 6 kuukautta.
palkkatuki
Starttiraha
Yrittäjäksi ryhtyvä työtön voi saada tukea enintään 10 kuukauden ajan. Tukea myönnetään työpäiviltä, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Tuki on saajalleen veronalaista tuloa. Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tukipäätös on tehty. Tuen myöntämisedellytyksenä on lisäksi, että yritystoiminnan voidaan arvioida olevan kannattavaa ja että hakijalla on yrittäjäkokemusta tai yrittäjäkoulutusta, joka voidaan järjestää myös tukijakson aikana.
Starttirahan saajien kohderyhmää laajennettiin vuoden 2005 alusta siten, että starttirahaa voidaan myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyville. Kokeiluluontoinen toiminta on käytössä vuosina 2005-2006.
starttiraha
Työharjoittelu ja työelämävalmennus
Työtön työnhakija voi perehtyä työelämään, parantaa ammattitaitoaan tai edistää työhön sijoittumistaan osallistumalla työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen. Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen järjestäjänä voi olla valtio, kunta, kuntayhtymä, yritys tai muu yhteisö, säätiö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja.
Työharjoittelu on tarkoitettu niille alle 25-vuotiaille, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja jotka kuuluvat työmarkkinatukijärjestelmän piiriin. Työelämävalmennukseen voivat osallistua 25 täyttäneet tai henkilöt, joilla on ammatillinen koulutus tai jotka saavat työttömyysturvaetuutena ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa.
Työvoimatoimisto hankkii työharjoittelupaikat ja työelämävalmennuspaikat, mutta paikan voi etsiä myös itse.
Työvoimatoimisto voi myöntää työharjoittelun ja työelämävalmennuksen ajalta työmarkkina- tai työllistämistukea työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi.
tyoharjoittelu ja työelämävalmennus
Koulutus- ja ammattitietopalvelu
Jokaisen työvoimatoimiston yhteydessä on koulutus- ja ammattitietopalvelu, jossa asiakas voi itsekseen tai virkailijan avustuksella hakea tietoa koulutuksesta, oppilaitoksista, ammateista, koulutusetuuksista ja yleensä kaikista työ- ja koulutuskysymyksistä.
koulutus- ja ammattitietopalvelu
Ammatinvalinnanohjaus
Ammatinvalinnanohjauksessa psykologit antavat henkilökohtaista ohjausta. Ammatinvalintapsykologille tarvitaan yleensä ajanvaraus. Ohjauskeskustelussa käsitellään mm. ammatinvalintaa pohtivan henkilön toiveita, kiinnostuksia ja hänelle sopivia vaihtoehtoja. Keskusteluja voidaan täydentää hankkimalla lisätietoja, testeillä, erilaisilla tutkimuksilla ja työ- ja koulutuskokeiluilla.
ammatinvalinnanohjaus
Työvoimakoulutus
Työvoimakoulutuksena järjestetään ammatillista ja valmentavaa aikuiskoulutusta. Ammatillinen työvoimakoulutus on pääsääntöisesti ammatilliseen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai sellaisen osaan johtavaa ja kattaa nykyisin lähes kaikki työelämän ammattialat. Lisäksi työvoimakoulutuksessa on mahdollisuus tietyin edellytyksin täydentää korkeakoulutasoisia opintoja tai suorittaa loppuun kesken jäänyt tutkinto. Useimmiten koulutus on kurssimuotoista jatko- tai täydennyskoulutusta. Osa koulutusohjelmista tähtää lisäpätevyyden antamiseen ja osa taas kokonaan uuden ammatin hankintaan.
Valmentavaa työvoimakoulutusta järjestetään esim. atk-taitojen, kielitaidon ja työnhakuvalmiuksien parantamiseksi. Lisäksi voidaan järjestää koulutusta, joka tähtää peruskoulun tai lukion oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen päivittämiseen, jos niiden puuttuminen on esteenä ammatillisiin opintoihin pääsylle.
Työvoimakoulutukseen sisältyy työpaikoilla toteutettavaa työssä oppimista tai työharjoittelua.
Työhallinto ostaa koulutuspalvelut eri alojen asiantuntijoilta. Työvoimakoulutusta toteuttavat samat oppilaitokset kuin omaehtoistakin koulutusta – ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset kurssikeskukset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Lisäksi koulutusta voidaan hankkia myös yksityisiltä kouluttajilta sekä eräissä tilanteissa myös työnantajina toimivilta yrityksiltä.
Tarjolla olevista koulutuksista saat lisätietoja työhallinnon internetsivuilta Siellä voit täyttää myös sähköisen hakulomakkeen, jos löydät itsellesi sopivan koulutusvaihtoehdon. Vaihtoehtoisesti voit täyttää työvoimatoimistosta saatavan paperisen hakulomakkeen ja jättää sen omaan työvoimatoimistoosi.
Koulutusajalta voidaan maksaa koulutustukea tai työmarkkinatukea sekä ylläpitokorvausta. Tuen taso vastaa työttömyysaikaista päivärahaa.
työvoimakoulutus
Vaikeuttaako vamma tai sairaus työnsaantiasi?
Jos vamma tai sairaus vaikeuttaa ammatillista suunnitteluasi tai työnsaantiasi, työvoimatoimisto auttaa löytämään soveltuvan koulutuksen, työn tai ammatin, jossa vammasta tai sairaudesta ei ole haittaa. Työvoimatoimisto voi myös järjestää kuntoutuksen erityispalveluja, kuten kuntoutustutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja ja myöntää työolosuhteiden järjestelytukea.
ammatillinen kuntoutus
Työnhakuun ulkomaille
Suomalaiset voivat ilman työlupamuodollisuuksia työskennellä ja hakea työtä EU-maissa sekä EU:n ulkopuolelle jääneissä Islannissa ja Norjassa. Työtä voi paikan päällä hakea omin päin tai yksityisten tai julkisten työnvälitystoimistojen kautta. Monissa maissa tilapäistöitä saa parhaiten yksityisistä toimistoista, kun taas julkiset työnvälitykset ovat keskittyneet lähinnä työttömien asioiden hoitamiseen.
Suurimmissa työvoimatoimistoissa on EU-maiden työnvälitysyhteistyöhön perehtyneitä EURES-neuvojia, joilta saa myös tietoja työskentelymahdollisuuksista sekä työ- ja elinoloista näissä maissa.
Au pair on yhä suositumpi tapa hankkia kielitaitoa, tutustua toiseen maahan tai muuten vain viettää hyödyllinen välivuosi ulkomailla. Au pair -paikkoja ulkomaille välittävät mm. Eur Au Pair- ja Allianssi ry -nimiset järjestöt. Myös työvoimatoimistoihin ilmoitetaan au pair -paikkoja.